Sukuhaarat

Kuntun suvun neljä sukuhaaraa

Kunttu-nimisten sukua voidaan seurata yli 450 vuoden ajalta. Usea henkilö tahoillaan on tutkinut Kuntun sukua ja heidän polveutumisia aikojen saatossa. Kun Kuntun sukuseura vuonna 1991 perustettiin ja kokouksessa sukututkimuksia vertailtiin, saatettiin silloin todeta, että suku jakautui neljään eri sukuhaaraan esiintymisalueittensa perusteella. Sukuhaarat olivat: Savitaipaleen sukuhaara, Säkkijärven sukuhaara, Yläsommeen sukuhaara (Viipurin maalaiskunnasta) ja Merijoen sukuhaara (Viipurin maalaiskunnasta). Koska varhaisimmat maininnat Kuntuista löytyivät Savitaipaleelta oltiin sitä mieltä, että eri sukuhaarojen Kuntut voisivat olla sieltä aikoinaan lähteneet. Kunttu-nimisiä henkilöitä asui Suomessa vuonna 1985 yhteensä 548 henkilöä ja vuonna 2019 yhteensä 566 henkilöä.

Savitaipaleen Kuntut

Varhaisimmat maininnat "Savitaipaleen Kuntuista" ovat vuodelta 1554, jolloin Savitaipaleella mainitaan eräs Niilo Kunttu. Vuonna 1590 Savitaipaleen eteläosassa mainitaan Kunttulan kylä ja isäntä Olli Niilonpoika Kunttu. Savitaipaleen myöhempi Kunttu-suku polveutuu ratsuväen luutnantti, lautamies ja valtiopäivämies Simo Heikinpoika Kuntusta (n. 1630-1697), joka muutti Kunttulan kylään puuskaksi (talonpojan lesken mieheksi) vuonna 1655. Suvun edustajia asuu edelleen Savitaipaleella sekä mm. Lappeenrannassa ja Luumäellä.

Säkkijärven Kuntut

Varhaisimmat maininnat "Säkkijärven Kuntuista" ovat vuodelta 1621, jolloin Säkkijärven pitäjän Vilajoen kylään Pertti Peerinpojan taloon muutti vävyksi sotilaspoika Sipi Jönsinpoika Kunttu (s. n. 1595 - k. n. 1650). Sukunimi periytyi talon mukana Sipin jälkeläisille sekä taloon tulleille vävyille. Sukuhaaran viimeisin yhteinen esi-isä on Vilajoen kylässä elänyt torppari Yrjö Nuutinpoika Kunttu (s. n. 1688 - k. n. 1730). Hänen Kunttu-nimisiä jälkeläisiään asui vuonna 1939 edelleen Vilajoella ja muissa Säkkijärven kylissä. Sotien jälkeen 1940-luvulla kaikki joutuivat muuttamaan muualle Suomeen ja heidän nykyisiä asuinpaikkojaan ovat mm. Helsinki, Pernaja, Raisio, Kouvola, Miehikkälä ja Lappeenranta.

Yläsommeen Kuntut

Varhaisimmat maininnat "Yläsommeen Kuntuista" ovat vuodelta 1688, jolloin torppari Henrik Nuutinpoika Kunttu asui perheineen Johanneksen pitäjän Kaislahden kylässä. Noin 100 vuotta myöhemmin lähes kaikki hänen jälkeläisensä olivat muuttaneet Viipurin maalaiskunnan Yläsommeen kylään. Vuonna 1939 tämän suvun Kunttuja asui edelleen Yläsommeella ja lisäksi heitä asui myös Viipurissa, Uudenkirkon pitäjässä ja Terijoella. Sotien jälkeen 1940-luvulla kaikki joutuivat muuttamaan muualle Suomeen ja heidän nykyisiä asuinpaikkojaan ovat mm. Lohja, Helsinki ja Tampere.

Merijoen Kuntut

Varhaisimmat maininnat "Merijoen Kuntuista" ovat vuodelta 1775, jolloin lampuoti Antti Kunttu asui perheineen Viipurin maalaiskunnan Merijoen kylässä. Hänen Kunttu-nimisiä jälkeläisiään asui vuonna 1939 edelleen Merijoella sekä Nurmin ja Järvenpään kylissä ja Viipurin kaupungissa. Sotien jälkeen kaikki joutuivat muuttamaan muualle Suomeen ja heidän nykyisiä asuinpaikkojaan ovat mm. Helsinki, Lahti, Kerava, Savonlinna, Seinäjoki, Pori ja Turku. Tutkimuksissa on voitu osoittaa, että Merijoen Kuntut polveutuvat Savitaipaleen Kuntuista.

Kattavaa tietoa Kuntun suvun sukuhaarojen vaiheista löytyy Sukukirjasta ja Sukulehdestä.